home
***
CD-ROM
|
disk
|
FTP
|
other
***
search
/
Aminet 22
/
Aminet 22 (1997)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 1997].iso
/
Aminet
/
docs
/
mags
/
saku22.lha
/
Teksti
/
Haastattelu.txt
< prev
next >
Wrap
Text File
|
1997-07-12
|
8KB
|
161 lines
2
1*
{A Petri Nordlund haastateltavana
{A ------------------------------
{8 Mikko Koivunalho
Tämä haastattelu aloittaa uuden artikkelisarjan Sakussa. Sarjassa esitellään
suomalaisia Amiga-ohjelmoijia ja heidän merkittävimpiä ohjelmiaan.
Ensimmäisenä on vuorossa Petri Nordlund, Executive-ohjelmiston kehittäjä. Execu-
tive antaa uuden ulottuvuuden Amigan prosessihallintaan, mm. mahdollisuuden
säätää prosessien prioriteetit, poistaa prosesseja tai vain tarkistaa, kuinka
monta ohjelmaa on syömässä keskussuorittimen tehoa.
{ANimi: Petri Nordlund
{AIkä: 25
{AAmmatti: ohjelmisto- ja laitesuunnittelija
{AOhjelmia: Executive, Impulse, Pyramid3D Windows NT/OpenGL -ajuri
{ASähköposti: petrin@megabaud.fi
{AKotisivu: http://www.megabaud.fi/~petrin
Petri Nordlund, kuinka kauan olet käyttänyt ja ohjelmoinut Amigaa? Mitä muuta
olet tehnyt Executiven lisäksi?
"Ensimmäisen Amigan (A500), hankin muistaakseni vuonna 1987. Se vaihtui muutamaa
vuotta myöhemmin A2000:een, joka on käytössä vieläkin, tosin turbolla, lisämuis-
tilla ja isommalla kiintolevyllä varustettuna.
{6 ---------->
Ensimmäisiä ohjelmia kirjoittelin aikonaan pikkuserkun Vic-20:llä, kunnes sain
C-64:n. Amigalla olen aikaisemmin ohjelmoinut muutamia 3D-grafiikkaa sisältäviä
demoja.
Viime aikoina olen kehitellyt Impulse-nimistä ohjelmaa, joka Executiven avulla
ohjaa kohta myyntiin tulevaa "turboa" (Scorpio Superchager). Scorpio nostaa pro-
sessorin kellotaajuuden maksimissaan nelinkertaiseksi (siis jopa 200 MHz:iin as-
ti). Kellotaajuutta vaihdetaan prosessorin käyttöasteen mukaan."
Executive on saanut valtavan suuren suosion. Esim. CU Amiga ylisti sitä "kaik-
kien aikojen parhaaksi apuohjelmaksi". Mikä innoitti Sinut ohjelmoimaan Executi-
ven?
"Kaikki lähti siitä, kun nelisen vuotta sitten pohdimme OS/2:n ja AmigaOS:n mo-
niajon eroja. Huomasin, että Amigan moniajo on muihin käyttöjärjestelmiin (UNIX,
OS/2, Windows NT) verrattuna varsin alkeellinen, vaikkakin tehokas, ja muistut-
taa lähinnä reaaliaika-käyttöjärjestelmiä. Samaan aikaan Amigalle alettiin por-
tata NetBSD UNIX -järjestelmää, jonka lähdekoodi on vapaasti saatavissa. Siitä
selvisi, että vastaavan järjestelmän toteuttaminen Amigalla olisi täysin mahdol-
lista, ja se jopa näytti kovin helpolta. Ongelmaksi muodostuivat myöhemmin oh-
jelmat, jotka eivät suostuneet toimimaan kunnolla, kun niiden prioriteettia muu-
tettiin. Tästä syntyvien ongelmien ratkaiseminen vei jonkin verran aikaa."
Onko Executive saavuttanut kehittelynsä huipun vai vieläkö on paljon parannelta-
vaa? Jos on, niin mitä esimerkiksi? Millaista tulevaisuutta toivoisit Executi-
velle?
"Executive tekee nyt sen mitä sen alun perin pitikin tehdä, eli AmigaOS varus-
tettuna Executivella moniajaa ohjelmia yhtä tehokkaasti kuin muutkin
käyttöjärjestelmät. Erilaisia apuohjelmia on mukana melkoinen määrä. Uusimmassa
versiossa, v2.10, ei tietääkseni enää ole mitään merkittäviä bugeja, joten sen
suhteen ei enää ole juurikaan parannettavaa.
Ideoita Executiven kehittelyyn kyllä olisi, mutta mitään isoja ominaisuuksia en
enää aio Executiveen lisätä, koska se ei olisi tarkoituksenmukaista. Syksymmällä
on mahdollisesti luvassa uusi versio, jossa on yhtä sun toista pientä korjausta
ja parannusta."
Pitäisikö Executive liittää kokonaisena osaksi Amigan käyttöjärjestelmää, vai
tulisiko sen ominaisuudet ehkä erotella ja sisällyttää käyttöjärjestelmän eri
osiin kiinteästi niin, ettei käyttäjäläheinen prosessihallinta erotu kokonaisuu-
desta omaksi erilliseksi (laajennus)osakseen?
"Moniajon hallinta kuuluu ehdottomasti kiinteäksi osaksi käyttöjärjestelmää,
jolloin sen toteuttaminen olisi melko yksinkertaista."
Millaisena näet AmigaOS:n tulevaisuudennäkymät yleisesti?
"AmigaOS kaipaisi 'kasvojenkohotusta', jossa kerralla parannettaisiin
käyttöjärjestelmän peruskomponentteja (moniajo, muistin suojaus, virtuaalimuis-
ti), laiteajureita (yhteisiä rajapintoja erilaisille laitteille) sekä
käyttöliittymää (Intuition, Workbench, apuohjelmat).
Kaikki vanhat ohjelmat eivät toimisi tässä uudessä järjestelmässä, mutta ilman
rohkeita muutoksia parannukset jäävät näpertelyksi. Erityisesti haluaisin
välttää Windows 95:n kaltaista käyttöjärjestelmää, joka on rakennettu puhtaasti
MS-DOS:n päälle ja kaatuilee tasaiseen tahtiin suojaamattoman DOS:n alamuistin
seotessa."
{6 ---------->
Entä Amigan tulevaisuuden tietokoneena tai järjestelmäfilosofiana?
"Commodorehan kaatui vakaassa uskossa siihen, että Amigan pitää ehdottomasti
kilpailla PC:n kanssa. Applekin on jo hävinnyt saman kilpailun, vaikka ei sitä
ehkä myönnä. Tämä ei johdu mitenkään PC:n tai Windowsin teknisestä ylivoimasta.
Totuus vain on, että kaupasta saatavalla 10 000 markan PC:llä monet asiat suju-
vat (useimmiten) joutuisammin, ja pelejäkin voi pelailla. Omasta koneestani on
tosin viimeisen puolen vuoden aikana seonnut kiintolevyn FAT jo kolme kertaa.
Amigalla on hyvät mahdollisuudet vallata itselleen sopiva markkinarako, mutta se
edellyttää kehitystyötä. Työpaikoilla verkkotietokoneet (NC:t) korvaavat pian
PC:t, ainakin itse uskon tähän. NC:t ovat moneen tehtävään tarkoituksenmukaisem-
pia ja teknisesti ylivoimaisempia kuin PC:t. NC-koneiden vastustajat ovat
yleensä täysin hakoteillä kritiikissään. (Microsoftkin on sitä mieltä, ettei
verkkotietokoneilla tee yhtään mitään, mutta silti heillä on kolme eri NC-määri-
telmää.)
Nintendo 64 on osoittanut, että muutaman tuhannen markan pelikonsolit
pyörittävät yhtä näyttäviä pelejä kuin yli 10 000 markan PC:t, ja monelle tämä
riittää, joten PC:n tulevaisuus ei näytä mitenkään ruusuiselta. Yleiskäyttöisenä
koneena PC on kylläkin varsin mainio, eikä tätä asemaa kukaan pystyne horjutta-
maan. Amigan tulevaisuus riippuu siis sopivien markkinoiden löytämisestä."
Executiven kirjoittaminen vei Sinulta kolme vuotta. Tuossa ajassa muodostit var-
masti oman käsityksesi Amigasta ohjelmointiympäristönä. Mikä siinä on hyvää ja
mikä huonoa, ja mitä voisi muuttaa?
"Ohjelmointiympäristönä Amiga on samanlainen kuin UNIX tai Win32. API:t ovat
selkeitä ja helppokäyttöisiä. Huonoa on lähinnä kunnollisen käyttöliittymän oh-
jelmoinnin vaikeus, pelkkä GadTools ei oikein riitä. MUI:n (Magic User Interfa-
ce) (tai vastaavan oliopohjaisen järjestelmän) liittäminen käyttöjärjestelmän
vakiopalveluihin olisi suotavaa."
Mitä puuhailet nykyään? Onko Executive millään tavalla vaikuttanut vaikkapa
työpaikan saamiseen?
"Olen viimeiset puoli vuotta ohjelmoinut Pyramid3D-nimiselle 3D-grafiikkapiiril-
le Windows NT ja OpenGL-ajureita. Pyramid3D on suunniteltu kokonaan Suomessa,
sen takana on PC-maailmassa tunnetun Future Crew -demoryhmän jäseniä. Piiriä ke-
hittää Bitboys Oy (www.bitboys.fi), joka maksaa minunkin palkkani. Markkinoin-
nista vastaa amerikkalainen TriTech Microelectronic, Inc. Pyramid3D-piiristä saa
tarkempaa tietoa osoitteesta:
http://www.tritech-sg.com/mm/pyra/index2.htm
Uskoisin Executiven jonkin verran vaikuttaneen työpaikan saantiin."
Haluatko sanoa jotakin evästykseksi nykyisille ja tuleville erityisesti Amiga-
ohjelmoijille, jotka etsivät innoitusta Executiven kaltaisista "jättiläishank-
keista" toivoen itse pystyvänsä joskus tekemään jotakin yhtä vaikuttavaa?
"Executivesta ei oikeastaan koskaan pitänyt tulla muuta kuin korkeintaan parin
viikon projekti, mutta työn edetessä nälkä kasvoi ja huomasin, että ohjelmalla
saattaisi olla jopa jotain hyötykäyttöäkin.
Isot projektit vaativat ennen kaikkea paljon tietoa ja suunnittelua. Hyvistä
kirjoista löytyy vastaus moneen ongelmaan, joten niitä kannattaa hankkia mahdol-
lisuuksien mukaan. Myös netistä löytyy valtavasti hyvää tietoa, kunhan sen osaa
seuloa. Voisi kai sanoa, ettei ohjelmaa ole koskaan suunniteltu ennen ohjelmoin-
tia tarpeeksi hyvin.
Luin äskettäin suomalaisen kirjan nimeltä 'Ohjelmistotyö'. Siitä jäi mieleen
seuraava Gerald Weinbergin lausahdus, joka kiteyttää aika hyvin ohjelmoinnin:
'There's no consistent substitute for a thorough understanding of your
problem, though sometimes people get lucky.'"
{8mikkoi@utu.fi